Jos haluaisit puhua jonkun kanssa juuri nyt, voit soittaa arkisin klo 9–15 numeroihin 📞044 751 9916 (Teppo)
tai 📞044 977 9428 (Liisa), tai ympärivuorokautiseen MIELI ry:n kriisipuhelimeen 09 2525 0111. Surunauhan toimisto on kiinni maanantaina 9.5.

Vielä tulee aika, jolloin en mieti lähtösi syytä. Mietin elämäsi tarkoitusta.

Sisareni kuolemasta tuli nyt toukokuussa kuluneeksi 3 vuotta. Välillä tuntuu, kun se olisi tapahtunut ihan eilen. Sisaruus on kauneimpia asioita elämässä. Joku, jonka kanssa on kasvanut ja jakanut asioita lapsuudessa. Jonka kanssa on tapellut, jota on puolustanut ja jonka lapset ovat vähän kuin sinunkin omiasi. Sisar on ihminen, jolle parhaimmillaan ja pahimmillaan saa, ja pystyy … Lue lisää

Minun surumatkani ei ole sankaritarina

Siitä on jo melko kauan aikaa, kun seisoin surumatkani alussa haavaisin polvin ja tärisevin jaloin. Yritin ottaa ensimmäisiä haparoivia askeleitani kohti jotain, mistä minulla ei ollut vielä aavistustakaan. Matkalla rinnallani kulkeneet ihmiset lohduttivat selviytymissanoin. ”Kyllä sinä selviät. Selviät ihan varmasti.” Entä jos en? Riittääkö, että toivun? Että opin elämään menetykseni ja suruni kanssa? Että hiljalleen … Lue lisää

Musiikki surun kannattelijana

  ”Paras musiikki… on pohjimmiltaan olemassa tarjotakseen sinulle jotain,  minkä kanssa kohdata maailma.” –Bruce Springsteen-   Osallistuin vuosia sitten itkuvirsikurssille, joka avasi minulle ikkunan vanhaan karjalaiseen äänellä itkemisen perinteeseen. Muistelen mielikuvaa, joka opettajani kertomuksesta välittyi: hämärä pirtti, jonne oli kokoontunut sekalainen joukko saattamaan tästä maailmasta poistunutta. Äänellä itkijä valmistautumassa kunniatehtävään. Pian pirtin valtasi yhdellä pitkällä … Lue lisää

Irti itsesyytöksistä

Syyllisyydentunteet ja itsesyytökset ovat lähes kaikille tuttuja, monille liiankin tuttuja. Monet ovat oppineet syyllistymään yliherkästi jo lapsesta lähtien, pahimmillaan jotkut sanovat tuntevansa syyllisyyttä melkein koko ajan, milloin mistäkin. Joillekin taas tietyt asiat ja tilanteet tuottavat erityisen sitkeitä itsesyytöksiä, vaikka ei muuten olisikaan erityisen herkkä syyllistymään. Itsemurhamenetys nostaa syyllisyyden tunteita; mitä jos? Läheisen ja rakkaan ihmisen … Lue lisää

Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja yhteistyötä

Suomessa itsemurhakuolemia on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Itsemurhia tehtiin eniten vuonna 1990, jonka jälkeen itsemurhakuolleisuus on puolittunut. Itsemurhakuolleisuuden jatkuvaa laskua ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvyytenä. Siksi itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Helmikuussa 2020 julkaistun mielenterveysstrategian 2020–2030 lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa. Strategia myös ohjaa päätöksentekoa ja voimavarojen … Lue lisää

Surunauhan hallitus 2022 esittäytyy

Surunauhan hallitus on tärkeä osa järjestön toimintaa ja hallituksessa on mukana tänäkin vuonna hieno joukko suurisydämisiä läheisiä. Hallitus kokoontuu vuosittain noin kuusi kertaa. Hallituksen tehtävänä on yhdistyksen talouden seuranta ja toiminnan kehittäminen. Hallituslaiset ovat kokeneet itse läheisen menetyksen. He ovat osaltaan ja täydellä sydämellä vahvistamassa Surunauhan keskeisiä arvoja toivosta, empaattisuudesta ja avoimuudesta itsemurhamenetyksen jälkeen. Olen … Lue lisää

Itsemurhamenetyksen jälkeen toivo on elintärkeä voimavara

Monen läheisensä itsemurhalle menettäneen ensimmäinen kontakti Surunauhaan on verkkosivuiltamme löytyvät läheisten tarinat. Vertaistuki alkaa jo, kun ymmärrät jonkun toisenkin kokeneen samankaltaisen menetyksen kuin sinä. Seuraava askel on pyytää tukea vertaistukijalta, jota on mahdollista tavata kasvokkain tai puhelimitse. Lähtisitkö kävelylle luontomaisemiin vertaisen kanssa, joka ymmärtää sinua jo puolesta sanasta? Vertainen kuulee sanojesi taakse, ymmärtää tauot sanojen … Lue lisää