Suomessa itsemurhakuolemia on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Itsemurhia tehtiin eniten vuonna 1990, jonka jälkeen itsemurhakuolleisuus on puolittunut. Itsemurhakuolleisuuden jatkuvaa laskua ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvyytenä. Siksi itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken.
Helmikuussa 2020 julkaistun mielenterveysstrategian 2020–2030 lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa. Strategia myös ohjaa päätöksentekoa ja voimavarojen suuntaamista.
Tärkeä edistys uudessa mielenterveysstrategiassa on siihen sisältyvä itsemurhien ehkäisyohjelma. Edellisestä itsemurhien ehkäisyohjelmasta onkin jo aikaa: se päättyi vuonna 1996. Itsemurhien ehkäisyohjelma sisältää 36 ehdotusta toimenpiteiksi itsemurhakuolemien estämiseksi. Toimenpiteiden päätavoitteet ovat asenteisiin vaikuttaminen, itsemurhakeinoihin vaikuttaminen, varhaistuen tarjoaminen, riskiryhmien tukeminen, hoidon kehittäminen, mediaosaamisen lisääminen, tietoperusteisuuden ja tutkimuksen vahvistaminen.
ITRO-hanke edistää itsemurhien ehkäisyä Meri-Lapin alueella
Vuonna 2021 Sosiaali- ja terveysministeriö suuntasi itsemurhien ehkäisyohjelman toimeenpanoa varten valtionavustusta erityisesti alueille, joissa itsemurhakuolleisuus on suurinta. Yksi näistä valtionavustusta saaneista itsemurhien ehkäisyhankkeista on Mieli Suomen Mielenterveys ry:n, Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin, Meri-Lapin mielenterveys ry:n Kriisikeskus Turvapoijun ja Surunauha ry:n yhteinen ITRO-hanke (Itsemurhien ehkäisy riskiryhmäinterventioiden ja osaamisen vahvistamisen kautta). Hanke toimii Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin alueella.
ITRO-hankkeen tavoitteina on vähentää itsemurhia ja itsemurhayrityksiä, lisätä eri ammattiryhmien osaamista itsetuhoisuuden kohtaamisessa, puheeksiotossa ja hoitoon ohjaamisessa, lisätä hankealueen väestön tietoa itsetuhoisuudesta ja vaikuttaa asenteisiin, sekä vahvistaa alueellista yhteistyötä verkostotyön avulla. Tämä edellyttää paitsi olemassa olevien, hyvien käytäntöjen tehostamista myös lisää uusia keinoja.
Hankkeen keskeisinä kohderyhminä ovat itsemurhaa yrittäneet, itsemurhan kautta läheisensä menettäneet, sote-henkilöstö ja koulutetut vapaaehtoiset, jotka ovat avainryhminä itsetuhoisten henkilöiden kohtaamisessa. Myös hankealueen väestö laajemmin on tärkeä kohderyhmä.
Koulutus lisää varmuutta kohdata itsetuhoisia asiakkaita
Tiedetään, että terveydenhuoltohenkilökunnan valmiuksien lisääminen itsemurhariskissä olevan kohtaamisessa pienentää merkittävästi itsemurhan riskiä. Hankkeen aikana koulutetaan ammattilaisia itsemurhien ehkäisyn menetelmiin: itsemurhariskin tunnistamiseen ja puheeksiottoon sekä koulutetaan Länsi-Pohjan alueelle kuusi Linity-interventiota käyttävää terapeuttia. Heistä osa työskentelee Kriisikeskus Turvapoijussa ja osa Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirissä. Itsemurhan tehneiden omaiset on tunnistettu tärkeänä kohderyhmänä ja heille suunnataan kriisiapua, ammatillisesti ohjattua vertaistukea ja lisätään vertaistuen koulutusta. Väestöviestinnän keinoin pyritään vaikuttamaan asenteisiin lisäämällä asiallista tietoa itsemurhista ja vähentämällä stigmaa aiheen ympärillä.
Jokainen voi vaikuttaa ottamalla puheeksi tai murtamalla myyttejä
Tärkeänä tavoitteena ITRO-hankkeessa on tukea yhteistyötä Länsi-Pohjan alueella julkisen sektorin ja järjestötyön toimijoiden kesken sekä vahvistaa ihmisten yhteistä vastuuta toisistaan. Jokainen voi auttaa itsemurhavaarassa olevaa ottamalla puheeksi läheisestä herännyt huoli, tarjoamalla apua arjessa jaksamiseen ja auttamalla tarvittaessa ammatillisen avun piiriin. Asenteisiin vaikuttaminen, myyttien murtaminen ja häpeän ja syyllisyyden poistaminen itsemurhien ympäriltä on vaikuttava itsemurhien ehkäisykeino.
Marena Kukkonen
ITRO-hankkeen päällikkö
MIELI Suomen Mielenterveys ry
Lähteet: