Suositukset ammattilaisille
Surunauha tekee työtä, jotta itsemurhan tehneiden läheiset tulevat kuulluksi. Läheisten tuen lisäksi Surunauha toimii aktiivisesti ammattilaisten kanssa sekä tekee itsemurhien ehkäisytyötä mm. kansallisessa itsemurhien ehkäisytyöryhmässä.
Tälle sivulle olemme koonneet ammattilaisten tueksi tietoa muun muassa itsemurhateeman vastuulliseeen käsittelyyn ja surevan kohtaamiseen.
Surevan kohtaaminen -toiminta ammattilaisille
Surevan kohtaaminen -toiminta on neljän surujärjestön yhteistä toimintaa, jonka tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja ammattiin opiskelevien valmiuksia ja tietoa läheisen kuolemaa surevien kohtaamisesta, tukemisesta sekä tuen pariin ohjaamisesta. Laajemmin tavoitteena on parantaa surevien saamaa tukea ja helpottaa tuen löytämistä. Toiminnan taustalla ovat Huoma – Henkirikoksen uhrien läheiset ry, Käpy Lapsikuolemaperheet ry, Nuoret Lesket ry ja Surunauha ry. Toiminta on valtakunnallista ja sitä hallinnoi Käpy ry.
Surevan kohtaaminen -toiminnassa on kaksi keskeistä toimintatapaa: asiantuntijatieto ja vaikuttaminen sekä kokemusasiantuntijatoiminta. Tieteelliseen tutkimukseen pohjautuvaa tietoa välitetään surevankohtaaminen.fi -sivustolla, jossa on laaja tietopankki surusta, surevan tukemisesta ja tarjolla olevasta tuesta. Kokemusasiantuntijat jakavat kokemuspuheenvuorojen kautta tietoa omista kokemuksistaan ja surevan kohtaamisesta ammattilaisille ja opiskelijoille. Kokemusasiantuntijoita on kaikkien surujärjestöjen jäsenistä. Surevan kohtaaminen -toiminta välittää kokemusasiantuntijapuheenvuoroja sekä haastattelu- ja tutkimuspyyntöjä kokemusasiantuntijoille.
Ohjeistus itsemurhien käsittelystä mediassa
Itsemurhien ehkäisy ja uutisointi mediassa
Itsemurhien käsittelytapa mediassa vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon itsemurhia tehdään. Aiheen julkinen käsittely on tärkeää, koska se voi parhaimmillaan ehkäistä itsemurhia avointa keskustelua lisäämällä ja tuomalla esiin auttavia tahoja. Se voi auttaa myös läheisen itsemurhan kokeneita vähentämällä arkaluontoiseen aiheeseen usein liittyvää stigmaa ja häpeää. Itsemurha-aiheen käsittelyyn liittyy kuitenkin myös riski itsetuhoisen käyttäytymisen lisäämisestä, ja siksi aihetta tulisi lähestyä vastuullisesti ja olemassa olevia ohjeistuksia noudattaen. Esimerkiksi sensaatiohakuisuutta ja itsemurhien tekotavoista kertomista tulisi välttää. Läheisen itsemurhaa koskevassa raportoinnissa, kuten läheisten haastatteluissa, aihetta tulisi myös lähestyä harkiten.
Suomen Journalistiliiton mediaohje, 2020 (Myös kuva yllä)
Preventing suicide: a resource for media professionals. WHO, 2023.
Itsemurhien ehkäisy ja uutisointi mediassa: Työkalupaketti media-alan ammattilaisille Solin, Pia; Partonen, Timo (2016-06)
EUREGENAS itsemurhien ehkäisyn työkalupaketti media-alan ammattilaisille Eva Dumon & Prof. Gwendolyn Portzky (European Regions Enforcing Actions Against Suicide, 2008-2013)
Läheisen itsemurhan käsittely mediassa
Itsemurhan tehneiden läheiset ovat haavoittuvassa asemassa varsinkin silloin, kun menetyksestä on kulunut vain vähän aikaa. Surevia läheisiä haastateltaessa tulisi aina punnita haastattelun merkitys ja seuraukset haastateltavalle. On tärkeää, ettei haastatteluita tehdä liian kiireisellä aikataululla ja että surevalla on aikaa tutustua haastattelusta syntyneeseen materiaaliin ja halutessaan korjata sitä ennen julkaisua. Läheisen menettäneen voimavarat voivat olla hyvinkin vähissä, joten toimittajan tai taitelijan tulisi kunnioittaa surevan omaa kokemusta ja toiveita niin, ettei surevan tarvitsisi jälkikäteen ”taistella” itselleen tärkeitä muutoksia läpi.
On myös kiinnitettävä huomiota siihen, että lupa julkiseen käsittelyyn on asianmukaisesti pyydetty ja julkaisun tyyli ja sisältö on haastateltavalle selkeästi etukäteen avattu. Traumaattisen kriisin keskellä yksityiskohtiin perehtyminen ja esimerkiksi julkisen käsittelyn mahdollisten seurausten arviointi on huomattavasti vaikeampaa. Vastuullisuus ja suositusten noudattaminen on toimittajan vastuulla. Jos haastattelusta syntyneestä materiaalista tulee julki myös muidenkin läheisten kuin itse haastateltavan tunnistettavia tietoja, haastattelijan tulee varmistaa myös heidän suostumuksensa asian käsittelyyn. Tieto läheisen itsemurhasta kuuluu yksityisyyden suojan piiriin: jokaisella tulee olla oikeus päättää, kenelle ja kuinka laajasti omasta menetyksestä kertoo.
Itsemurhateeman käsittely verkkoviestinnässä
Australiassa kehitetty ohjeistus #chatsafe – Opas nuorille turvalliseen verkkoviestintään itsemurhasta on Facebookin alustojen kautta yli 2,5 miljardin käyttäjän saatavilla. Opas on saatavilla myös suomeksi ja sopii nuorten lisäksi yleisiksi ohjenuoriksi kaikille sosiaalisen median käyttäjille ja verkkoviestintään. Tarkoituksena on auttaa keskustelemaan teemasta turvallisesti silloin, kun keskustelulle on tarvetta. Turvallinen somekeskustelu poistaa itsemurhiin liittyvää stigmaa ja helpottaa avun hakemista.
#Chatsafe – Opas nuorille turvalliseen verkkoviestintään itsemurhasta. Mieli Suomen Mielenterveys ry 2000.
#Chatsafe – 10 parasta vinkkiä. Mieli Suomen Mielenterveys 2000.
Puhutaan itsemurhista -turvallisesti
Tavallisella somen käyttäjällä, influensserilla, tubettajalla tai journalistilla on hyvin erilainen vastuu – samalla jokainen voi olla edesauttamassa eri medioissa turvallista puhetta itsetuhoisuudesta, itsemurhista ja kasvattaa luottamusta siihen, että tukeen kannattaa kurottaa. Toivottomuutta kokeneiden ajatukset ja läheisensä menettäneiden tarinat voivat antaa lohtua ihmisille, jotka juuri nyt kokevat kipua, surua tai näköalattomuutta. On tärkeää osoittaa, että tipahtamiset ja epäjatkuvuudet eivät ole lopullisia ja rinnalle voi löytyä uusia sävyjä.
Liisa Ahonen | Surunauha ry
Läheisen tukeminen äkillisen menetyksen jälkeen
Useimmille läheisen henkilön menettäminen itsemurhan kautta on musertava kokemus. Perheenjäsenen, muuten läheisen ihmisen tai yhteisön jäsenen itsemurhalla voi jatkossa olla erittäin vahingollinen vaikutus ihmisen elämään. On hyvä tunnistaa, että itsemurhan tehneiden omaisilla tiedetään esiintyvän tapahtuman jälkeen ahdistuneisuusoireilua ja myös lisääntynyttä itsetuhoisuutta.
Surun lisäksi kuolintapa voi aiheuttaa stressiä, ahdistuneisuutta, tuskaa ja syyllisyyden-, häpeän- ja vihantunteita itsemurhan tehneen henkilön perheenjäsenille ja muille läheisille.
Perhedynamiikka saattaa muuttua, minkä seurauksena tavanomaiset tuenlähteet eivät välttämättä ole saatavilla. Lisäksi leimautumisen pelko voi estää asianomaista hakemasta apua. Perheenjäsenen tai muun läheisen itsemurha voi myös laskea läheistään surevan kynnystä itsemurhaan. Kaikista näistä syistä johtuen itsemurhaa yrittäneiden tai itsemurhan tehneiden läheisillä on kohonnut riski itsemurhaan tai mielenterveyshäiriöihin. Leimautumisen pelko, häpeä ja syyllisyys saavat ihmiset salaamaan itsetuhoista käytöstään. Näiden tekijöiden käsittely ennakoivasti auttaa ehkäisemään itsemurhia.
Vertaistuki ja muu psykososiaalinen tuki läheisen itsemurhan jälkeen
Tieteelliseeen koottuun tietoon perustuvat hoitosuositukset kiinnittävät huomiota äkillisen menetyksen kokeneen ihmisen psykososiaalisen tuen tärkeyteen. Hotus -hoitosuosituksen mukaisesti itsemurhan tehneen läheinen tulisi kohdata yksilöllisesti, aidosti, myötätuntoisesti ja kunnioittavasti hänen tarpeensa sekä kulttuurinsa huomioiden. Läheisille, jotka haluavat puhua kokemastaan, tulee tarjota aktiivisesti mahdollisuus keskusteluihin. Käypä hoito -suosituksen ja Hotuksen mukaisesti terveydenhuollon on hyvä tunnistaa ohjaus kolmannen sektorin palveluihin. Keskeistä on, että tukea tarvitsevien hoidon jatkuvuus varmistetaan kaikkien toimijoiden kesken. Hotus-hoitosuositus suosittaa ohjaamaan läheiset vertaistuen piiriin, sillä vertaistuesta on hyötyä äkillisesti kuolleen henkilön läheisten surun käsittelyssä.
Hoitosuositus äkillisesti kuolleen henkilön läheisten tukemiseen:
Käypä hoito -suositus läheisen tuesta itsemurhan jälkeen
Tutkimukset ovat osoittaneet vertaistuen lisäävän surevan hyvinvointia, yhteenkuuluvuuden tunnetta, sekä helpottavan surun oireita. Lisäksi vertaistukiryhmät voivat parantaa ongelmanratkaisutaitoja, traumaattisen surun oireita, somaattisia oireita ja antaa työkaluja surun käsittelemiseen ja hyväksymiseen. Muiden tarinoiden kuuleminen voi tutkimusten mukaan vähentää suruun usein liittyviä syyllisyydentunteita ja auttaa näkemään menetyksen eri näkökulmista. Ryhmiin osallistuneet ovat kokeneet toivoa kuultuaan kokemuksia ihmisiltä, joiden menetyksestä on kulunut enemmän aikaa. Monet ovat kokeneet itsemurhamenetykseen liittyvän stigman esteenä puhua kokemuksista avoimesti. Vertaistuellisessa ympäristössä kokemuksista on voitu puhua avoimesti ja oma surukokemus ei ole tuntunut yhtä vieraalta.
Lähteet:
Hoitosuositus äkillisesti kuolleen läheisten tuesta. Aho, Anna Liisa (2018)
Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito. Käypä hoito -suositus (2022)
Psychosocial Outcomes of Individuals Attending a Suicide Bereavement Peer Support Group: A Follow-Up Study. International journal of environmental research and public health, 19(7), 4076. Griffin, E., O’Connell, S., Ruane-McAteer, E., Corcoran, P., & Arensman, E. (2022).
Scoping Review of Peer-Led Support for People Bereaved by Suicide. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19(6), 3485. MDPI AG. Higgins, A., Hybholt, L., Meuser, O. A., Eustace Cook, J., Downes, C., & Morrissey, J. (2022).
‘It’s like getting a group hug and you can cry there and be yourself and they understand’. Family members’ experiences of using a suicide bereavement peer support group. Bereavement Care,39(2),51-58. Dr Farzana Ali & Mike Lucock (2020).
Opettajan ensiapuohje itsemurhakriisiin koulussa
Opettajalla on tärkeä rooli lasten tukena itsemurhakriisissä. Oppilaiden tukeminen ikätasoisesti ja avun tarjoaminen mahdollistaa surun käsittelyä ja pienentää matkimiskäyttäytymisen riskiä. Lue kootut ohjeet linkeistä:
Itsemurhien ehkäisykoulu
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen itsemurhien ehkäisyn verkkokouluissa tutustutaan muun muassa itsemurhalta suojaaviin ja sille altistaviin tekijöihin sekä itsemurhan vaarassa olevien henkilöiden ja heidän läheistensä hyvään kohtaamiseen. Kokemusasiantuntijoiden kertomukset syventävät verkkokoulun sisältöä. Itsemurhaa on vaikea ennakoida, mutta osaamista voidaan vahvistaa.
Tutkimusten mukaan 20–75 % itsemurhaan kuolleista on ollut yhteydessä perusterveydenhuoltoon itsemurhaa edeltäneen kuukauden aikana. Mahdollisia syitä siihen, miksi itsemurhaa ei ole siitä huolimatta onnistuttu estämään, on useita. Henkilö ei aina paljasta itsetuhoisia ajatuksiaan, mutta myös hoitavan henkilöstön valmiuksissa saattaa olla puutteita, kuten heikko mielenterveyden lukutaito (esimerkiksi toivottomuuden tai selviytymiskeinojen tunnistaminen), niukka kliininen kokemus sekä heikot haastattelukeinot tai vuorovaikutustaidot. Itsetuhoisen henkilön kohtaaminen voi olla sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten vaativimpia tehtäviä. Ongelma on erottaa suuresta määrästä ihmisiä juuri ne, jotka ovat itsemurhavaarassa. Erityisenä haasteena ovat myös henkilöt, jotka eivät halua apua tai jotka käyttävät runsaasti päihteitä.
Verkkokoulun tarkoituksena on lisätä osaamista itsemurhan vaarassa olevan henkilön kohtaamisessa, itsemurhavaaran tunnistamisessa ja puheeksi otossa. Verkkokoulu tarjoaa myös erityisiä kurssiteemoja ammattilaisille, kuten terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu itsetuhoisen potilaan hoidon suunnittelu.
Verkkokoulu on avoin ja maksuton kaikille kiinnostuneille. Sisäänpääsy vaatii rekisteröitymisen. Lisäksi ensihoidon ammattilaisille on rakennettu oma itsemurhien ehkäisykoulu, jonka kurssiavaimen ensihoidon ammattilainen saa pyydettäessä THL:sta. Verkkokoulu on tehty eri ammattilaisten yhteistyössä mm. Surunauhan kanssa.