Monen läheisensä itsemurhalle menettäneen ensimmäinen kontakti Surunauhaan on verkkosivuiltamme löytyvät läheisten tarinat. Vertaistuki alkaa jo, kun ymmärrät jonkun toisenkin kokeneen samankaltaisen menetyksen kuin sinä.
Seuraava askel on pyytää tukea vertaistukijalta, jota on mahdollista tavata kasvokkain tai puhelimitse. Lähtisitkö kävelylle luontomaisemiin vertaisen kanssa, joka ymmärtää sinua jo puolesta sanasta? Vertainen kuulee sanojesi taakse, ymmärtää tauot sanojen välissä ja antaa tilaa mitä tuntemuksiesi sanoittamiseen tarvitset. Hän on vertainen, hän on myös ollut surunsa alkujuurilla.
Ehkä juttelet vertaistukijasi kanssa kerran, ehkä useammankin? Saatat tulla mukaan työpajaan, jossa annat tunteillesi muodon taiteen tai liikkeen keinoin. Kenties kiinnostut ryhmästä, joka kokoontuu jakamaan ajatuksia säännöllisesti?
Muuttuneessa elämäntilanteessa toivo on elintärkeä voimanlähde. Toivon lähteitä voi kummuta pienistäkin tilanteista, kenties yhdestä luetusta lauseesta tai lyhyestä kohtaamisesta. Toisinaan voi antaa toivon toisten haltuun siksi ajaksi, kun itse kerää voimiaan.
Kaikkien tunteiden salliminen surussa on inhimillistä. Surua ei suoriteta pois eikä siitä anneta hyväksytty/hylätty merkintää todistukseen. Toisen asemaan asettuminen voi edistää surun jakamisen kokemusta. On helpompi saada äänensä kuuluville, kun esteenä ei ole ennakkoasenteita tai olettamuksia. Saat olla juuri sellainen kuin olet, surra juuri kuten suret ja sanoittaa sen miten parhaaksi koet. Itsemurhasta saa ja kuuluu puhua avoimesti. Häpeän pahin vihollinen on empatia ja päivänvalo. Mitä vaikeampi aihe on puhua, sitä kipeämmin se kaipaa käsittelyä päästäkseen purkautumaan latauksesta.
Surunauha kulkee rinnallasi jokaisella askeleella.
MUISTILISTA SUREVALLE
- Ei ole yhtä oikeaa tapaa surra. Sinulla on oikeus löytää oma tapasi surra
- Kaikki tunteet ovat sallittuja ja samanarvoisia
- Sinulla on oikeus rajata kenelle kerrot tapahtuneesta
- Sinulla on oikeus puhua itsemurhasta avoimesti ja häpeämättä
- Surua ei suoriteta ulkoapäin asetetussa määräajassa
- Moni kokee vertaistuen merkittävänä tukimuotona
- Suruunsa voi tutustua myös taidepohjaisissa ja kehollisissa työpajoissa
Tällä tekstillä aloitan Surunauhan uuden blogin. Jatkossa tulemme julkaisemaan tekstejä eri kirjoittajilta kahden viikon välein. Tavoitteena on antaa ääni erilaisille surijoille, läheisensä menettäneille, vapaaehtoisille ja surevia kohtaaville sekä surua ja itsemurhaa tutkiville ammattilaisille. Suru on monimuotoista ja sureminen yksilöllistä. Avoimuus on yksi järjestön arvoista, jota haluamme tässä blogissa toteuttaa. Erilaisille tarinoille on tilaa.
Tervetuloa mukaan!
Riika
Toiminnanjohtaja
Surunauha ry
