Vuonna 2023 itsemurhan teki 752 suomalaista

Vuonna 2023 itsemurhan teki Suomessa 752 henkilöä, mikä on 12 enemmän kuin edellisenä vuonna (740 vuonna 2022; 747  vuonna 2021). 75% itsemurhan tehneistä oli miehiä.  Eniten itsemurhia tehneitä oli 20–24-vuotiaiden ja 50–54-vuotiaiden ikäryhmissä. Itsemurhakuolleisuus on laskenut huomattavasti 1990-lopulta, mutta myönteinen kehitys on pysähtynyt. Teini-ikäisten, 15-19 -vuotiaiden itsemurhakuolleisuus lähes kaksinkertaistui edellisvuodesta.

Tilastokeskus vahvistaa ja julkistaa tiedot edellisvuoden kuolemansyistä aina kuluvan vuoden lopulla. Nyt tiedossa on vuoden 2023 luvut. Vuoden 2024 luvut vahvistetaan ja julkistetaan vuoden 2024 lopussa.

Itsemurhat ja niiden ehkäisy Suomessa ja Pohjoismaissa

• Vuonna 2022 yhteensä 3 574 henkilöä kuoli itsemurhaan Pohjoismaissa.
  
  
• Korkein itsemurhakuolleisuus oli Grönlannissa, matalin Färsaarilla ja Ahvenanmaalla. Grönlannin itsemurhakuolleisuus suhteessa väkilukuun on maailman korkeimpia. Suomen itsemurhakuolleisuus ei ole enää aivan Pohjoismaiden korkeimpia. Itsemurhia tehtiin suhteutettuna väkilukuun Grönlannissa 70,7/100 000, Ruotsissa 14,9; Suomessa 13,3; Norjassa 11,2; Tanskassa 9,9, Islannissa 9,0 ja Ahvenanmaalla 3.3. vuonna 2022.
  
  
• Vuonna 2015 YK asetti tavoitteeksi vähentää itsemurhakuolleisuutta 33 % vuoteen 2030 mennessä. Itsemurhien määrässä on havaittu vain vähäisiä parannuksia vuodesta 2015 lähtien Poihjoismaissa vaikka tilanne on pysynyt vakaana.
  
  
• Pohjoismaissa itsemurhayrityksiä ei seurata järjestelmällisesti. Itsemurhayritysten jatkuva seuranta voisi helpottaa nopeaa reagointia esiin nouseviin ilmiöihin. Pohjoismaista on olemassa runsaasti tieteellistä näyttöä itsemurhien riski- ja suojatekijöistä.
  
  
• Tunnistettuja korkean riskin ryhmiä ovat henkilöt, joilla on mielenterveysongelmia ja henkilöt, jotka ovat aiemmin yrittäneet itsemurhaa. Psykiatrisesta sairaalasta kotiuttaminen on yhdistetty erittäin korkeaan itsemurhariskiin. Stressaaviin ja traumatisoiviin elämäntapahtumiin liittyy myös kohonnut itsemurhariski. Fyysiset sairaudet, kuten syöpä ja sydänsairaudet liittyvät kohonneeseen itsemurhariskiin. On todennäköistä, että ylimääräinen riski liittyy masennuksen oireisiin. Itsemurhan kautta läheisensä menettäneet tunnistetaan riskiryhmänä.
  
  
• Pohjoismaissa noin 75 % itsemurhaan kuolleista on asioinut perusterveydenhuollossa viimeisen 12 kuukauden aikana. Suomessa kuolleista 66% oli käynyt perusterveydenhuollossa viimeisen 30 päivän aikana, 46% viimeisen viikon kuluessa. Itsemurhapäivänään 21% oli ollut terveydenhuollon vastaanotolla. Yli puolelle heistä ei ollut kirjattu syytä viimeiselle käynnille. Viimeinen käynti oli usein itsemurhakuolemaa edeltäneellä viikolla. Tiedot käynnin ajoittumisesta voivat kertoa ongelmista itsemurhavaaran arvioimisessa tai hoitoon hakeutumisessa. Alueelliset erot ovat suuria. Tutkijat esittävät, että tulokset voivat tarkoittaa sitä, että hoitoon hakeutuminen on yleistynyt mutta että vastaanotolla on itsemurhavaaran tunnistamisessa ja lievittämisessä edelleen ongelmia. Tämä näyttäisi korostuvan erityisesti vanhemmissa ikäryhmissä. (Partonen ym. 2022.)
  
  
• Lähes kaikissa Pohjoismaissa on kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma (Suomen ohjelmasta alla). Pitkäaikainen rahoitus konkreettisten toimenpiteiden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää.
  
  
• Itsemurhien käsittelytapa mediassa vaikuttaa siihen, miten ja kuinka paljon itsemurhia tehdään. WHO:n tiedotusvälineitä koskevien ohjeiden noudattamisesta on olemassa ohjelma useissa, mutta ei kaikissa Pohjoismaissa (lue lisää suomalaisista mediaohjeista lisää sivuiltamme).
  

Lähteet | Lue lisää:
Prevention of suicide and suicide attempts in the Nordic countries. (2024) Nordic council of Ministers

Viimeinen terveydenhuollon käynti ennen itsemurhaa vuosina 2016-2018. (2022) Partonen T. ym. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim

Itsemurhien ehkäisyohjelma Suomessa

Suomi oli ensimmäinen maa maailmassa, joka käynnisti kansalliset toimet itsemurhien ehkäisemiseksi. Kansallinen itsemurhien ehkäisyprojekti (1986-1996) oli kaiken kaikkiaan todettu onnistuneeksi. Yli kahden vuosikymmenen ajan sen jälkeen uraauurtavan hankkeen jälkeen Suomessa ei ollut kansallista suunnitelmaa itsemurhien ehkäisemiseksi. Tämä muuttui vuonna 2020, kun Mielenterveysstrategia 2020-2030 otettiin käyttöön. Yksi siihen sisältyvistä osioista on itsemurhien ehkäisyohjelma 2020-2030.

Kansallinen itsemurhien ehkäisyohjelma 2020-2030, tavoitteet:

Suomessa itsemurhakuolemia on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Itsemurhakuolleisuus on puolittunut vuoden 1990 jälkeen. Myönteinen käänne tapahtui valtakunnallisen itsemurhien ehkäisyprojektin (1986–1996) aikana. Myönteisen kehityksen ei kuitenkaan voida edellyttää jatkuvan Suomessa ilman toimenpiteitä itsemurhakuolemien estämiseksi. 

Itsemurhien ehkäisy vaatii tehostamista ja lisää uusia keinoja. Itsemurhien ehkäisyohjelma vuosille 2020–2030 sisältää 36 ehdotusta toimenpiteiksi itsemurhakuolemien estämiseksi maassamme. Jokaisen asiakokonaisuuden sisältämien toimenpiteiden toteutumista ja vaikuttavuutta seurataan erikseen indikaattoreiksi kerättävän tiedon avulla. 

Itsemurhavaaran tunnistamisen tehostamista pidetään yhtenä keskeisenä tavoitteena. Itsemurhien ehkäisy ja itsemurhaa yrittäneen hoito Käypä hoito -suosituksen tarkoituksena on parantaa terveydenhuollon valmiuksia tunnistaa ja osata toimia itsetuhoisen henkilön auttamiseksi. Perustason terveydenhuollon henkilöstön koulutus on käytännössä keskeistä. Tätä työtä on Suomessa tehty laajamittaisesti paitsi osana valtakunnallista itsemurhien ehkäisyprojektia vuosina 1992–1996, myös viime vuosina osana kansallista itsemurhien ehkäisyohjelmaa. Myös erikoissairaanhoidossa tarvitaan edelleen uusia keinoja potilaan itsemurhavaaran arvioinnin parantamiseksi. Esimerkiksi Tanskassa on luotu käytännöksi kotikäynti sairaalasta kotiutumista seuraavan viikon kuluessa. (Partonen ym. 2022).

Ohjelma koostuu 36 toimenpiteestä. Päätavoitteet ovat seuraavat:
Asenteisiin vaikuttaminen
Itsemurhakeinoihin vaikuttaminen
Varhaistuen tarjoaminen
Riskiryhmien tukeminen
Hoidon kehittäminen
Mediaosaamisen lisääminen
Tietoperusteisuuden ja tutkimuksen vahvistaminen
 
Lähteet | Lue lisää:
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Mielenterveysstrategia 2020-2030, lue lisää täältä.

Viimeinen terveydenhuollon käynti ennen itsemurhaa vuosina 2016-2018. (2022) Partonen T. ym. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim