Jos haluat keskustella tilanteestasi, soita Surunauhan numeroon 044 977 9428 (ark. 9-15). Ympärivuorokautinen MIELI ry:n kriisipuhelin palvelee numerossa 09 2525 0111.

Tapani surra

Isäpuoleni kuoli itsemurhan kautta joulukuussa 2010. Heti seuraavana keväänä myös hyvä kaverini kuoli. Ensimmäiset tunteet olivat valtava raivo ja viha. Minun oli pakko päästä kokonaan pois kotoa ja muiden luota. En oikeastaan tuntenut raivon ja vihan jälkeen mitään muuta. Kasasin päälleni kaikki suojamekanismit ja yritin mahdollisimman vähän puhua asiasta, olla yksin ja tehdä kaikkea muuta, … Lue lisää

Haluan muistella häntä elävänä

Eräänä heinäkuisena keskiviikkona palaan kotiin kiireisen työpäivän jälkeen. Vaihdan vaatteita makuuhuoneessa ja vilkaisen samalla kännykkää pöydällä. Siihen tulee juuri silloin viesti. ”Joko kuulit?” kysyy eräs ystäväni. Arvaan heti, mistä on kyse. Tiedän saman tien, että asia koskee parasta ystävääni. Lähetän silti kysymyksen: ”Kuulinko mitä?” Kun vastaus saapuu, huone muuttuu kohisevaksi pyörteeksi. Todellisuus on peruuttamattomasti muuttunut. … Lue lisää

Nuori suree nuoren tavoin

Kriisin keskelle joutunut nuori suree yhtä lailla kuin sen kohdannut aikuinenkin. Nuoren surua värittävät kuitenkin monesti nuorelle iälle ominaiset piirteet kuten kuoleman hahmottamisen vaikeus, haasteet menetykseen liittyvien tunteiden kanssa elämisessä, erillisyyden kokemus ikätovereista sekä voimakkaat häpeän ja syyllisyyden tunteet. Aikuinen voi toimia nuoren turvasatamana, kunnes nuori oppii löytämään turvan omasta itsestään. Nuoren surun tulisikin saada … Lue lisää

Isä kohtaa surun

Kesällä 2009 jouduin viemään poikani taas kerran psykiatriseen sairaalaan. Muutamaa päivää myöhemmin ajattelin käydä hänen asunnollaan katsomassa hänelle tullutta postia. Kun astuin sisään, ihmettelin tupakan tuoksua. Eihän asunnossa pitänyt olla ketään, poikahan oli hoidettavana sairaalassa. Kurkistin toiseen huoneeseen. Poikani makasi sängyssään. Tunnustelin elon merkkejä. Niitä en enää löytänyt, vaikka hän oli vielä lämmin. Soitin ambulanssin. … Lue lisää

Självmord eller suicid?

Vilket begrepp ska vi använda? Varför? I det svenska språket används ordet “självmord” ofta, medan suicid är ett mer sällsynt begrepp. Begreppet självmord kan kännas naturligare i språkflödet. Självmord eller suicid är dock ett ämne som fastnar i munnen på människor, orsakar dem att rycka till, bli nervösa och skamset rulla tummarna. Det kan kännas … Lue lisää

Vielä tulee aika, jolloin en mieti lähtösi syytä. Mietin elämäsi tarkoitusta.

Sisareni kuolemasta tuli nyt toukokuussa kuluneeksi 3 vuotta. Välillä tuntuu, kun se olisi tapahtunut ihan eilen. Sisaruus on kauneimpia asioita elämässä. Joku, jonka kanssa on kasvanut ja jakanut asioita lapsuudessa. Jonka kanssa on tapellut, jota on puolustanut ja jonka lapset ovat vähän kuin sinunkin omiasi. Sisar on ihminen, jolle parhaimmillaan ja pahimmillaan saa, ja pystyy … Lue lisää

Minun surumatkani ei ole sankaritarina

Siitä on jo melko kauan aikaa, kun seisoin surumatkani alussa haavaisin polvin ja tärisevin jaloin. Yritin ottaa ensimmäisiä haparoivia askeleitani kohti jotain, mistä minulla ei ollut vielä aavistustakaan. Matkalla rinnallani kulkeneet ihmiset lohduttivat selviytymissanoin. ”Kyllä sinä selviät. Selviät ihan varmasti.” Entä jos en? Riittääkö, että toivun? Että opin elämään menetykseni ja suruni kanssa? Että hiljalleen … Lue lisää

Musiikki surun kannattelijana

  ”Paras musiikki… on pohjimmiltaan olemassa tarjotakseen sinulle jotain,  minkä kanssa kohdata maailma.” –Bruce Springsteen-   Osallistuin vuosia sitten itkuvirsikurssille, joka avasi minulle ikkunan vanhaan karjalaiseen äänellä itkemisen perinteeseen. Muistelen mielikuvaa, joka opettajani kertomuksesta välittyi: hämärä pirtti, jonne oli kokoontunut sekalainen joukko saattamaan tästä maailmasta poistunutta. Äänellä itkijä valmistautumassa kunniatehtävään. Pian pirtin valtasi yhdellä pitkällä … Lue lisää

Irti itsesyytöksistä

Syyllisyydentunteet ja itsesyytökset ovat lähes kaikille tuttuja, monille liiankin tuttuja. Monet ovat oppineet syyllistymään yliherkästi jo lapsesta lähtien, pahimmillaan jotkut sanovat tuntevansa syyllisyyttä melkein koko ajan, milloin mistäkin. Joillekin taas tietyt asiat ja tilanteet tuottavat erityisen sitkeitä itsesyytöksiä, vaikka ei muuten olisikaan erityisen herkkä syyllistymään. Itsemurhamenetys nostaa syyllisyyden tunteita; mitä jos? Läheisen ja rakkaan ihmisen … Lue lisää

Itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja yhteistyötä

Suomessa itsemurhakuolemia on tilastoitu vuodesta 1751 alkaen. Itsemurhia tehtiin eniten vuonna 1990, jonka jälkeen itsemurhakuolleisuus on puolittunut. Itsemurhakuolleisuuden jatkuvaa laskua ei kuitenkaan voida pitää itsestään selvyytenä. Siksi itsemurhien ehkäisy vaatii aktiivisia toimenpiteitä ja laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Helmikuussa 2020 julkaistun mielenterveysstrategian 2020–2030 lähtökohtana on mielenterveyden kokonaisvaltainen huomioiminen yhteiskunnassa. Strategia myös ohjaa päätöksentekoa ja voimavarojen … Lue lisää